UNICEF

Mitä ihmettä UNICEF väittää!

Joskus käy niin, että tekee virheen, mokaa. Puhuu Togosta, kun kysymyksessä on Benin. Käyttää viisi vuotta vanhaa tilastoa lapsikuolleisuudesta. Kirjoittaa vahingossa, että UNICEFin mielestä koulu on este lasten työnteolle – eikä toisinpäin.

Toissapäivänä eräs lukijamme löysi kotisivuiltamme karmaisevan virheen. Tekstissä väitimme, että väkivaltaa kokeneet lapset eivät kykene kehittymään normaalisti, eikä heistä kasvaessaan voi tulla hyviä aikuisia ja vanhempia.

Siis mitä?

Kun luin tekstin, en voinut uskoa silmiäni. UNICEFin näkemys ei missään tapauksessa ole se, että väkivaltaa kohdannut lapsi ei voisi toipua ja kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi ja hyväksi vanhemmaksi aivan siinä missä muutkin! Juuri sen eteen teemme töitä.

Tekstin kirjoittajalle oli tapahtunut jonkin sortin ajatusvirhe. Niin, olemme ihmisiä, joskus teemme virheitä. Niin kamalaa kuin se onkin. Olen edelleen syvästi pahoillani tekstin aiheuttamasta mielipahasta lukijalle/lukijoillemme.

Kerro meille virheistämme

Kotisivujemme tekstit tarkistaa aina useampi ihminen, kuitenkin silmiemme ohitse saattaa livahtaa kirjoitus- ja asiavirheitä. Virheet voidaan onneksi korjata. Siksi kannustamme lämpimästi antamaan meille palautetta, niin risuja kuin ruusujakin.

Viestintämme ainut päämäärä on edistää lapsen oikeuksia ja kertoa totuudenmukaisesti UNICEFin työstä kaikkialla maailmassa lasten parhaaksi. Jos jokin asia ei sinusta vastaa tätä tavoitettamme, kerro meille.

• kirjoita asiasta Facebook-sivullemme
• anna palautetta kotisivuillamme 
• soita asiakaspalveluumme: 09 584 501

 

Viikon kysymys: Lahjoitin kaksi euroa, mitä sillä saa?

Jo kahdella eurolla voidaan auttaa. Tuolla summalla saadaan esimerkiksi lääkkeet malarian hoitoon kolmelle lapselle, 14 annosta suun kautta annettavaa poliorokotetta tai kaksi pikatestiä hiv-tartunnan selvittämiseksi.

Lisää esimerkkejä lahjoituksilla hankittavista avustustarvikkeista löydät täältä.

Lahjoituksiin pätee tuttu sanonta ”pienistä puroista kasvaa iso virta”. Hyvän esimerkin antavat ne 60 000 suomalaista, jotka lahjoittavat UNICEFille kuukausittain. Vaikka yksittäiset kuukausilahjoitussummat ovat pieniä, kertyy vuositasolla apua merkittävä määrä, kuluvana vuonna yli 8 miljoonaa euroa.

Kun monet lahjoittavat, voidaan yhdessä kootulla summalla ratkaista jo suurempiakin haasteita, kuten kylien tai kokonaisten maakuntien lasten rokottaminen tai järjestää kaikille alueen lapsille yhtäläinen mahdollisuus koulunkäyntiin. Tällaiset ponnistukset vaativat toki muutakin kuin rahaa: osaamista, verkostoja ja päättäjien sitoutumista. Mutta siinä on onnistuttu ja tullaan onnistumaan jatkossakin.

 
Rokotteiden kuljetuslaatikko ©UNICEF/HQ04-0590

Viikon kysymys: Mitä eroa on lapsen oikeuksien sopimuksella ja julistuksella?

Lapsen oikeuksien julistus on peräisin vuodelta 1959. Se ei koskaan ollut juridisesti sitova. Nuo julistuksen kymmenen periaatetta ovat sisällytetty vuonna 1989 laadittuun YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS).

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Sopimuksen ulkopuolella on ainoastaan kaksi maata, Somalia ja Yhdysvallat.

Julistus (1959): http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus
Lapsen oikeuksien sopimus (1989): http://www.unicef.fi/Lapsen_oikeuksien_sopimus_koko

 
©UNICEF/ HQ05-0401/Palani Mohan

Viikon kysymys: Miksi lahjoittaisin?

”Avusta ei ole hyötyä. Afrikkaan on kannettu rahaa vuosikymmeniä ja siitä ei ole seurannut mitään hyvää.”

On totta, että Afrikkaa, kuten monia muitakin alueita, on autettu vuosikymmeniä. Kaikki ongelmat eivät ole poissa, mutta hyvää kehitystä on tapahtunut:

• Yhä useampi lapsi, tytöt mukaan lukien, pääsee kouluun, myös Afrikassa. Kehitysmaissa lukutaitoisten ihmisten määrä on noussut yli 60 prosenttia vuodesta 1970.

• Lapsikuolleisuus on maailmanlaajuisesti laskenut yli 60 prosentilla vuodesta 1960 (video: Hans Rosling/TED). Viimeisen 20 vuoden aikana alle 5-vuotiaiden vuosittainen kuolleisuus on laskenut 12,7 miljoonasta 8,8 miljoonaan.

• Polio on nujerrettu lähes kokonaan, tuhkarokkoon kuolee yhä vähemmän lapsia ja puhdasta vettä on saatavilla aikaisempaa helpommin.

Kehitys ei rajoitu Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan, vaan ulottuu myös moneen Afrikan maahan. Lapsikuolleisuuden vähentämisessä ovat onnistuneet esimerkiksi Eritrea, Malawi, Mosambik, Niger ja Etiopia.

Vain kehitysavulla ja erityisesti lyhytkestoisilla projekteilla köyhyyttä ei pystytä poistamaan, vaan tarvitaan kestäviä, rakenteellisia muutoksia. Haasteet ovat kovat, sillä samaan aikaan kehitysmaiden kehittymistä rajoittavat monet poliittiset ja maailmankauppaan liittyvät tekijät. Valitettavasti on myös totta, että isoimmat kehityksen tarpeet ovat yhä Afrikan köyhimmissä maissa.

Vaikeampaa on kuitenkin arvioida, millainen kehitysmaiden tilanne olisi, jos apua ei olisi annettu?

Me UNICEFissa uskomme, että ihan jokaisella lapsella on oikeus syntyä ja kasvaa terveenä ja elää turvassa. Siksi autamme.

 

Ripulia sairastavan tytön äiti saa opastusta hoitavan suola-sokeriseoksen käyttöön Port-au-Princessä Haitissa helmikuussa 2010. © UNICEF/NYHQ2010-0184/Shehzad Noorani

Viikon kysymys: Miksi UNICEF ei auta Suomen lapsia?

UNICEFin ensisijainen, YK:n määräämä tehtävä on auttaa lapsia kehitysmaissa.

Suomen lapsiakin on autettu. Olimme yksi ensimmäisiä maita, joita UNICEF auttoi heti perustamisensa jälkeen vuosina 1947-51. Sodan runtelemassa Suomessa lapsia kuoli mm. ripuliin, joka on edelleen yksi yleisimmistä lasten kuolinsyistä kehitysmaissa. UNICEF toimitti suomalaislapsille ruokaa, lääkkeitä ja vaatteita.

UNICEFin avustustoiminta Suomen lapsille päättyi vuonna 1951. Suomi oli noussut jaloilleen ja pystyi huolehtimaan itse lapsistaan. UNICEFin apu nopeutti tätä kehitystä ja tuli perille silloin, kun tilanne oli vaikein. Suomen ja muun Euroopan lasten aseman parannuttua 1950-luvulla, UNICEFin päämääräksi asetettiin lasten aseman parantaminen alikehittyneissä maissa ja kiitokseksi saamastaan avusta Suomen hallitus myönsikin 10 000 dollaria käytettäväksi lasten auttamiseen muissa maissa.

Lue lisää UNICEFin alkutaipaleesta Suomessa ja muualla Euroopassa http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/Unicef_historia.pdf

Suomessa on ihmisiä, jotka elävät köyhyydessä, työttöminä, sairaina ja jopa kodittomina. Heitä varten on valtion takaama sosiaaliturva.

Suomi käyttää kotimaan sosiaalimenoihin monikymmenkertaisen määrän verrattuna kehitysapuun. Suomen bruttokansantulosta 0,54 prosenttia meni kehitysapuun vuonna 2009. Muiden EU-maiden tavoin Suomi on sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä Suomi on jäämässä tästä tavoitteesta, jonka muut pohjoismaat, Islantia lukuun ottamatta, ovat jo saavuttaneet.

 

UNICEFin apu sotien jälkeen tavoitti 75 000 suomalaislasta ja sen kokonaismäärä nykyrahassa oli 14,5 milj. euroa. / ©UNICEF

Viikon kysymys: Miksi UNICEFilla on tietoni?

"Lahjoitin UNICEFille muutama vuosi sitten. Miksi edelleen saan teiltä postia? Hupenevatko lahjoitukseni kirjeiden lähttämiseen?"

Useimmat lahjoittajat haluavat tietää, miten lahjoitusrahat käytetään. Tämän tiedon välittämistä ja asiakaspalvelua varten ylläpidämme asiakasrekisteriä, johon tallennetaan lahjoittajan tiedot asiakassuhteeen hoitoa varten. Tietojen keräämistä ja käyttöä säätelevät laki ja ohjeet suoramarkkinoinnista.

Lisää tietoa asiakasrekisteristämme on rekisteriselosteessamme: http://www.unicef.fi/rekisteriseloste

Jos postia ei enää halua, riittää siitä ilmoitus meille. Ilmoituksen voi tehdä helposti esimerkiksi verkkosivuillamme: http://www.unicef.fi/ota_yhteytta

Neljänkymmenen vuoden varainhankintakokemuksella tiedämme, että jos haluamme rahaa lasten auttamiseen, sitä on pyydettävä.

Varainhankinta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Laskemme tarkkaan, kuinka monta kirjettä ja milloin meidän kannattaa niitä lahjoittajalle lähettää. Yksittäisen kirjeen kulut jäävät suurien postitusmäärien ansiosta pieniksi.

Kun katsotaan työtämme kokonaisuutena, niin jokaisesta lahjoitetusta eurosta 78 senttiä käytetään lasten auttamiseen. Kulut ovat 22 % *, jotka koostuvat keräysten toteuttamisesta ja välttämättömistä tukitoiminnoista. Jokainen käyttämämme euro tulee yli nelinkertaisena takaisin.

* Tämän jutun keräyskulua koskevat luvut perustuvat vuoden 2009 tilinpäätökseen. Sivulta www.unicef.fi/tietoa-taloudesta löytyy tuorein tieto taloudestamme.

Viikon kysymys: Olen kuukausilahjoittaja. Voinko pitää tauon lahjoittamisessa?

Lahjoitustauon pitäminen onnistuu helposti ilmoittamalla meille aikavälin, jolla haluat pitää taukoa lahjoituksista. Asetamme lahjoitukset tauolle toivomallesi aikavälille, esimerkiksi kolmen kuukauden ulkomaanmatkan ajaksi, ja lahjoitus lähtee automaattisesti uudelleen voimaan tauon jälkeen.

Tee muutos lahjoitustietoihin tai ota meihin yhteyttä.

 

Viikon kysymys: Viisi harhaluuloa feissauksesta

UNICEFIN feissari keskustelee asiakkaan kanssa Kolmen sepän patsaalla Helsingin keskustassa. © Kuva: UNICEF / Martti Penttilä

Feissaus on yksi tavoistamme hankkia uusia kuukausilahjoittajia. Feissarimme ovat palkallisia ja koulutettuja varainhankkijoita, joihin voit törmätä kaduilla ja ovilla ympäri Suomen. Näkyvyytensä vuoksi feissaus herättää keskustelua ja mielipiteitä, jotka välillä perustuvat vääriin olettamuksiin.

Väite: Feissarille ei voi sanoa ei

Totta kai voi. Feissari pyytää hetkeä ajastasi, mutta sitä ei ole pakko hänelle suoda. Kohtelias ”ei kiitos” riittää. Feissarin tehtävä on auttaa ihmisiä auttamaan. Tavoitteena on, että asiakkaalle jää hyvä mieli keskustelun lopputuloksesta riippumatta.

Korostamme feissariemme koulutuksessa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Suomessa feissausta harjoittavat tahot valmistelevat UNICEFin johdolla yhteisiä ”pelisääntöjä” kohteliaan ja miellyttävän feissauksen varmistamiseksi myös jatkossa.

Väite: Feissaus on tehotonta ja kallista

Väärin! Feissaus on tehokkain tapa hankkia uusia kuukausilahjoittajia. Kk-lahjoituksen teho perustuu pitkäaikaiseen lahjoittamiseen, jolloin palkkakulut jäävät pieniksi suhteessa keräyksen tuottoihin. Lisätietoja kuluista löydät sivuiltamme: http://unicef.fi/tietoa-taloudesta

Väite: UNICEFin feissareilla on käytössä tulospalkkaus

Ei pidä paikkansa. Maksamme feissareille kiinteää tuntipalkkaa ihmisten kohtaamisesta lopputuloksesta riippumatta. 

Kuten myyntitöissä yleensä, feissareilla on tulostavoite kannattavuuden varmistamiseksi. Tavoitetta tarkastellaan sekä määrällisin että laadullisin kriteerein kuukausitasolla.

Väite: Feissareita on liikaa yhdessä paikassa

Jotkin paikat ovat toki soveltuvampia feissaamisen kuin toiset. Suosituimpia ovat keskusta-alueiden kävelykadut. Helsingissä järjestöt sopivat yhdessä paikkojen jaosta niin, ettei yhteen paikkaan tule kerralla liian montaa feissaria. Tämä on sekä järjestöjen että asiakkaiden etu.

Väite: Kestä tahansa on feissariksi

Ei pidä paikkansa. Feissaus on vaativaa työtä, jonka onnistuneeseen suorittamiseen vaaditaan vuorovaikutustaitoja, aktiivisuutta ja ennen kaikkea positiivista asennetta.

Feissarin on työsuhteen aluksi käytävä kaksipäiväinen koulutus, jossa tarjoamme tietoa sekä UNICEFista että myyntityöstä. Haemme jälleen syksyksi uusia jäseniä tiimeihimme suurimmissa kaupungeissa.  Työstä kiinnostuneille löytyy lisätietoa avoimet työpaikat -sivultamme: http://unicef.fi/haemme-feissareita

Katso myös: Olisko sulla hetki aikaa mun blogitekstille?

Viikon kysymys: Voinko lahjoittaa UNICEFille vaatteita tai leluja?

Meillä on harvoin mahdollisuus vastaanottaa apua tuotteiden muodossa – monesta eri syystä.

UNICEF on nopeuden, tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi keskittänyt tavarahankinnat ja -toimitukset. Katastrofin sattuessa tavaroiden lähettäminen pieninä erinä eri puolilta maailmaa, vaikkapa Suomesta Pakistaniin, olisi logistisesti kallista ja hankalaa.

Siksi UNICEFilla on jatkuvassa kriisivalmiudessa neljä strategisesti sijoitettua tarvikevarastoa: Kööpenhaminassa, Dubaissa, Shanghaissa ja Colonissa (Panamassa), joista Kööpenhaminaan on keskitetty myös tavaroiden sisäänosto. Rokotteet, lääkkeet, huovat, teltat, koulutarvikkeet ynnä muu tavara toimitetaan avustuskohteisiin kulloinkin lähimpänä olevasta varastosta. Toimituksia täydennetään paikallisesti tai lähialueilta hankittavilla tarvikkeilla. Näin apu on nopeaa ja vastaa tarpeeseen.

Suomalaiselle tehokkain tapa tukea katastrofien uhreja on rahalahjoitus, jonka voi tehdä nettisivuillamme.

 
4. elokuuta 2010 / Lapset hakevat UNICEFin toimittamaa puhdasta juomavettä Jala Belan kylässä, Pakistanissa. Tulva tuhosi 80% kylän kodeista.

Viikon kysymys: Millaisella koulutuksella pääsen UNICEFille töihin?

UNICEF keskittyy Suomessa tiedotukseen ja varainhankintaan. Talostamme löytyy monen eri alan osaajia; kieliä lukeneita, yhteiskunta- ja valtiotieteilijöitä, viestinnän ammattilaisia, kaupan- ja markkinoinnin osaajia, opettajiakin. Monenlaisesta koulutuksesta on siis hyötyä.

UNICEFin kenttätoimistot maailmalla, yli 125 maassa, taas toteuttavat ohjelmia lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Työ maailmalla käsittää monenlaisia sektoreita koulutuksesta terveydenhuoltoon, lasten suojeluun ja vaikkapa puhtaan veden jakeluun. Tehtävissä toimii niin juristeja, lääkäreitä, insinöörejä, opettajia kuin esimerkiksi yhteiskunta- tai luonnontieteilijöitä. Tarvittava osaaminen sekä kielitaito- ja kokemusvaatimukset vaihtelevat myös sen mukaan, missä päin maailmaa työtä tehdään. UNICEFin kenttätoimistojen väki rekrytoidaan pääosin paikallisista ihmisistä, kansainvälistä henkilöstöä on vain murto-osa.

Yhtä oikeaa koulutuspolkua ei siis ole. Kun haluat töihin UNICEFiin, tärkeintä on, että seuraat omia kiinnostuksen kohteitasi koulutuksen valinnassa sekä harjoittelu- ja työkokemusta kartuttaessasi. Korkeakoulututkinto ja kielten opiskelu kannattavat varmasti.

   
kuva: Lasten suojelun asiantuntija Cecilie Modvar juttelee telttaleirin lapsille Port-au-Princessä, Haitissa, tammikuussa 2010. Cecilien tehtävänä on löytää maanjäristyksen vuoksi perheestään eroon joutuneita lapsia ja järjestää heille apua.