UNICEF

Sinisen liivin taikaa - juomalasillisen verran

Solmin UNICEFin sinisen liivin nauhat yhteen liivin sivuilta, ja otan keräyslippaan käteeni. Puheenjohtaja kertoo minun näyttävän vakuuttavalta. Lähden iloisin mielin ulos tietäen olevani osa suurempaa yhteisöä – ylpeänä tarjotessani panostani UNICEFin Jano -viikkojen keräykseen.

Saavun orkidearivistön eteen Tampereen Sokos-tavaratalon tiloihin. Olen ensimmäistä kertaa mukana Jano-viikkojen lipaskeräyksessä. Sadat orkideat kukkivat ympärilläni – kunpa maailman lapsetkin näkisivät tämän.

Kolikko tipahtaa lippaaseen. Kuuluu ontto kolahdus kolikon tavoittaessa lippaan pohjan. Pian kolikko saa seurakseen toisen, joka jo kilahtaa iloisesti osuessaan toiseen lippaassa jo odottavaan kolikkoon.

Muistan, kuinka ihanalta tuntui lapsena tiputtaa keräyslippaaseen isältä saama kolikko; sen äänen, joka kuului, kun kolikko osui jo lippaassa oleviin rahoihin, kun kolikko kimposi ylöspäin.

Seuraava mies pysähtyy kohdallani ja kaivaa esiin setelin: ”Sitten pitää auttaa ainakin tuon verran” hän lausuu viikatessaan setelin ja ojentaessaan sitä keräyslipasta kohti. Avustan hänen vanhojen sormiensa viikkaaman setelinsä putoamaan lippaaseen. Jo pian moni on seurannut hänen esimerkkiään.

Iloisesti tervehdin ihmisiä; ohikulkevia, juttelemaan pysähtyviä, epäluuloisia ja uteliaita. Aikuinen nainen tulee kohti: ”Kuulinkin tästä radiossa”. Moni haluaa auttaa, ja on iloinen tuodessamme mahdollisuuden lähelle – mahdollistaessamme heille hymyn ja auttamisen ilon.

Tapaan muutamassa tunnissa useita UNICEFin kuukausilahjoittajia, jotka pysähtyvät juttelemaan. He haluavat tätäkin kautta kantaa vastuuta maailman lapsista. He kertovat, kuinka hienoa on olla kuukausilahjoittaja, käyttäen sanoja helppoa ja kätevää. Toinen nainen kertoo, miten ihanaa kun, voi keräysten kautta tuntea olevansa ja olla avuksi.

Vanhempi nainen pysähtyy ihan vain juttelemaan. Eräs mies palaa vielä kaupasta tullessaankin vaihtorahojen kanssa lippaan luo. Nainen tiputtaa lippaaseen ostoskärryä varten varaamansa kolikon. Lippaan edessä jonotetaan hetki, jotta kaikki pääsisivät kokemaan sen hienon tunteen, kun saa tiputtaa kolikon muiden kolikkojen seuraksi. Nyt näitä ihmisiä yhdistää jokin. Ja he tietävät, että ovat olleet mukana jossakin suuremmassa, mukana auttamassa.

Kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet Jano-viikkojen keräykseen ja olleet osa tätä suurta mahdollisuutta auttaa. Juomalasillinenkin kolikoita on suuri apu maailmalle.

 

KIRJOITTANUT JA KUVITTANUT: Iira Vartiainen
Suomen UNICEFin vapaaehtoinen

 

Lisätietoja aiheesta:

UNICEFin Jano -viikot jatkuvat 13.5. asti >>

Tee lahjoitus

• Jano-ravintoloissa
• Verkossa
• Lähetä tekstiviesti UNICEF numeroon 16499
  (viestin hinta 10 euroa).

 

Jano-keräys kuvina

Viime viikon torstaina alkanut Jano-viikot keräsi vapun tienoilla tuhansia ihmisiä ympäri Suomen työskentelemaan maailman lasten hyväksi. Alkurysäyksen kampanjalle antoi vapaaehtoisten voimalla toteutettu viiden päivän mittainen lipaskeräys.

Hymy tuntui olevan herkässä niin kerääjillä kuin myös lahjoittajillakin!

Minna Jaskarin mielestä puhtaan veden ei tulisi olla itsestäänselvyys, vaan asia jota arvostaa. Lipaskerääjä Heikki Vuonio oli samoilla linjoilla. © UNICEF/Penttilä

Lea Siivolan mukaan Tapiolassa kävi kuhina. "Ihmisiä on liikkeellä kuin muurahaisia, ja heillä jokaisella on kortensa annettavana tähän kekoon." © UNICEF/Penttilä

Joensuussa autettiin koko perheen voimin. Onni lahjoittaa Viljan lippaaseen.

Ravintoloita yli 400 mukana

Kahvilaketju Picnic on yksi monista Jano-viikkojen ravintoloista. Espoon Tapiolassa on plakaatit selkeästi esillä. © UNICEF/Penttilä

Marika Töytärin mukaan ihmisen suhtautuminen Jano-viikkoihin on ollut äärimmäisen positiivista. © UNICEF/Penttilä

Marianna Kelkka oli kiinnostunut plakateista. "Jano-viikot, sehän kuulostaa hyvältä!"  © UNICEF/Penttilä

 

Lämmin kiitos kaikille osallistujille.

 

Lisätietoja: Jano-viikot

Lahjoita nyt >>

Kuusi syytä lahjoittaa hätäapuun

Apuamme tarvitaan kipeästi Sahelin alueella Afrikassa, missä kuivuuden aiheuttaman kriisin vuoksi miljoona alle viisivuotiasta lasta on hengenvaarassa.

Nämä kuusi kuvaa Sahelin alueelta kertovat miksi UNICEFin Jano-viikoilla kannattaa lahjoittaa.

 

LAHJOITA NYT! >>

Avullasi UNICEF toimittaa mm. puhdasta vettä, ruokaa ja lääkkeitä lapsille.

• Puhdas vesi pelastaa lapset taudeilta
• Hätäapuravinnon avulla lapsi toipuu aliravitsemuksesta
• Lääkkeet ja rokotteet hoitavat ja pitävät lapsen terveenä

UNICEFin Jano-viikoilla 26.4.-13.5. kerätään varoja lasten hätäapuun: www.unicef.fi/jano 

Lisätietoa Sahelin kriisistä >> 

Putous ja UNICEF yhdistävät voimansa maailman lasten hyväksi

Lauantaina 3.3. klo 19.30 maikkarilla nähtävässä Putous-jaksossa tullaan tapaamaan tuttuja sketsihahmoja, sekä katsellaan välähdyksiä näyttelijöistä tutustumassa UNICEFin työhön Vietnamissa ja Boliviassa.

Petteri Summanen ja Iina Kuustonen ovat mukana Putouksen erikoisjaksossa, jonka tavoitteena on saada UNICEFille lisää kuukausilahjoittajia. © UNICEF/Penttilä

Sketsihahmokisan kolmanneksi noussut näyttelijä Iina Kuustonen pääsi seuraamaan UNICEFin työtä Vietnamissa.

Matka teki näyttelijättäreen suuren vaikutuksen.

- Matka oli kokonaisuudessaan upea. Ihmisten suhtautuminen elämään oli hienoa. Vaikuttikin jopa siltä, että siellä missä oli haastavinta ja toivottominta, oli eniten uskoa ja elämäniloa. Paikalliset arvostivat sitä mitä heillä oli. Itseäni kiinnosti nähdä UNICEFin työn konkreettisuus. Apu todella menee perille ja paikalliset olivat UNICEFille suuresti kiitollisia. Se teki minuun vaikutuksen.

- Hienoin hetki oli, kun sain kunnian syöttää A-vitamiinia pienelle lapselle. Opin itse myös hyvän muistisäännön; kunhan ruoka on keltaista, siinä on A-vitamiinia!

Machetet heiluen hunningolla

Varamiehen ja Mr. Mallorcan näyttelijä Jussi Vatanen vieraili Boliviassa.

Viikon aikana hän pääsi seuraamaan projektia, jossa pyritään saamaan lapset sokeriruokopelloilta kouluihin. Matkan toisena pääetappina oli miljoonakaupunki Santa Cruz, jossa hän tutustui paikalliseen katulapsiprojektiin.

- Kokonaisuudessaan vierailut kohteissa vetivät miehen aika hiljaiseksi. Kieltämättä ei tulisi mieleen viedä omia lapsia veitsien kanssa heilumaan neljänkymmenen asteen helteeseen, käärmeiden ja muiden peijoonien keskelle.

- UNICEFin tukema katulapsiprojekti teki minuun kuitenkin suurimman vaikutuksen. 16-vuotias Diego oli pelastettu projektin avulla pois sillan alta. Hieno nuorukainen huipensi reissumme näyttämällä meille vanhan asuinpaikkansa. Paikallisen sillan alla asui edelleen noin 20 lasta.

Miksi Putous-UNICEF?

Putous-UNICEFin tavoitteena on kerätä uusia kuukausilahjoittajia UNICEFille. Putouksen ohjaaja, Petteri Summanen, on innoissaan tulevasta.

- Meille on Putouksen puolelta suuri kunnia saada olla mukana. Katsojille kuitenkin tiedoksi, että heitä ei tulla ainoastaan itkettämään. Putous on edelleen viihdeohjelma. Tarkoituksena on hauskuttaa ja kerätä penteleesti rahaa upean asian puolesta!

”Rrryhtymällä auttamaan voi auttaa”

Edellisellä viikolla Putouksen voittoon kruunattu sketsihahmo Leena Hefner o.s. Herppeenluoma jakoi vinkkejään lahjoittamiseen - omalla  persoonallisella tavallaan.

- On hirrrveän tärrrkeää lahjoittaa koko omaisuutensa UNICEFille. On hirrrveän yksinkertaista lahjoittaa; kaduilla on ihmisiä, joille voit antaa tietosi tai sitten vaikka soittaa puhelimella ja rrryhtyä kuukausilahjoittajaksi. Hirrrveän helppoa.

- Rrryhtymällä auttamaan voi auttaa. Se on hirrrveän yksinkertaista.

 

Putous-UNICEF lauantaina 3.3. klo 19.30 MTV3-kanavalla

 

Viikon kuva: Rugbytähti Jonah Lomu sanoo ei turhille joululahjoille

© UNICEF/New Zealand

Kyllästyttävätkö ikuiset villasukat? UNICEFin pehmeässä paketissa on taatusti tarpeellista tavaraa.

Uusiseelantilainen rugbytähti ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs Jonah Lomu on saanut tarpeekseen turhista joululahjoista:

- Olemme kaikki saanet (ja todennäköisesti antaneet) epämääräisiä joululahjoja silloin tällöin. Siksi  sanon tänä vuonna EI NAFFIA eli turhia mauttomia lahjoja! 

UNICEFin hyvän tahdon lähettiläänä Lomu on hyvässä seurassa.  Urheilumaailmasta muun muassa David Beckham, Fernando Alonso, Manchester United ja FC Barcelona  tekevät työtä UNICEFin kanssa maailman lasten hyväksi.

- Lapseni ovat minulle tärkeintä maailmassa ja teen kaikkeni, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän alun elämälleen. Maailmassa on kuitenkin paljon lapsia, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Haluan vaikuttaa heidän elämäänsä. UNICEFin hyväntahdon lähettiläänä toiminen on minun tapani auttaa. 

Puhuessaan UNICEFin pehmeistä paketeista Lomu sanoo:

- Vaikutat lasten elämään yli 190 maassa ympäri maailmaa Kamerunista Kambodžaan. Luulen, että kuka tahansa haluaisi sellaisen lahjan joulukuusen alle.

Jos joulukiire yllättää, niin voit vielä jouluaattonakin tulostaa pehmeän paketin nettikaupastamme.

 

 

Tennistähti Serena Williams UNICEFin Hyvän tahdon lähettilääksi

 
UNICEFin hyvän tahdon lähettilääksi nimitetty Serena Williams puhui Social Good -tapahtumassa New Yorkissa. © UNICEF/NYHQ2011-1438/Susan Markisz

Tennistähti Serena Williams on uusin UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs. Kaksinkertainen tenniksen olympiamitalisti ja 13 tenniksen Grand Slam turnausta voittanut Williams on ehtinyt myös toimimaan maailman heikoimmassa asemassa olevien hyväksi.

Williams lähti ensimmäisen kerran mukaan UNICEFin työhön vuonna 2006, jolloin hän vieraili Ghanassa. Williams osallistui maassa järjestettyyn terveyskampanjaan ja kulki vapaaehtoisten terveystyöntekijöiden mukana rokottamassa lapsia tappavia tauteja vastaan ja jakoi heille malariaverkkoja.

Nyt Williamsin tehtävänä on toimia erityisesti lasten koulutuksen puolestapuhujana.

- Uskon että kaikki lapset ansaitsevat mahdollisuuden luoda jotain omasta elämästään. Siksi olen sitoutunut auttamaan UNICEFia takaamaan laadukkaan koulutuksen lapsille, jotta he voivat rakentaa sekä itselleen, perheilleen että yhteisöilleen valoisamman tulevaisuuden, Williams sanoo.

Miksi UNICEFilla on Hyvän tahdon lähettiläitä?

UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläät antavat äänen heikoimmassa asemassa oleville lapsille, joiden oikeudet hyvään elämään ovat vaakalaudalla.

Kansainvälisesti tunnettujen lapsen oikeuksien puolestapuhujien voima nostaa esiin heikompien asemaa on kiistaton. Valovoimaiset tähdet tuovat tarpeellista julkisuutta lasten asialle, mikä helpottaa UNICEFin työtä lasten puolesta.

UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläitä ovat muun muassa Audrey Hepburn, David Beckham, Shakira, Roger Moore ja Ewan McGregor. Suomen UNICEFilla on omat Hyvän tahdon lähettiläät, joihin kuuluvat muun muassa Jussi (69) Linnankivi, Eija Vilpas ja Katri Helena.

 

Uskomaton tarina! Katso kuvat!

Nainen kahden lapsen kanssa rekisteröityy aamun koitteessa Keniassa sijaitsevalle Dadaabin pakolaisleirille. © UNICEF/NYHQ2011-1245/Riccardo Gangale

Pahoittelut. Huijasin otsikollani sinut avaamaan tämän jutun. Mutta asiani on hyvin lyhyt ja tärkeä. Ja totuus on, että sisältöä vastaava otsikko ei olisi herättänyt kaikkien kiinnostusta. Itäisen Afrikan nälänhätä on jo vähän passé.

Paitsi että se ei ole. Kolme asiaa ovat nyt tärkeitä, tässä ensimmäiset kaksi:

1. Lapsia kuolee nälkään.
2. Apua tarvitaan.

Kymmeniä tuhansia lapsia on jo menehtynyt. UNICEF varoitti perjantaina, että 300 000 lasta on välittömässä hengenvaarassa. Nyt asialle voi vielä tehdä jotakin: toimittaa ruoka-apua, puhdasta vettä ja lääkkeitä, joilla pelastetaan lasten henget.

Valitettava tosiasia on, että Afrikan sarvessa on meneillään maailman pahin katastrofi, eikä se katoa hetkessä. Nälänhädästä kärsivään Somaliaan odotetaan helpotusta vasta lokakuussa, jolloin kuivuuden riivaamalla alueella pitäisi sataa. Sitten pienviljelijät pääsevät kylvämään uuden sadon, joka on valmis ensi vuonna. Ensi vuonna.

Me pidämme lapset nyt hengissä ja autamme yhteisöt uuteen alkuun. Mutta emme pysty siihen yksin. Avustusjärjestöt eivät pyytäisi lahjoituksia hätäapuun, ellei niitä todella tarvittaisi.

Tässä viimeinen tärkeä asia:

3. Ihmiset itäisen Afrikan katastrofialueella eivät ole ainoastaan uhreja ja säälin kohteita.

Lasten nälänhätä on ahdistava aihe. Tietyn pisteen jälkeen me emme enää kestä katsoa, emme haluaisi tietää tai luulemme tietävämme jo kaiken aiheesta. Mutta totuus on toinen.

Emme tiedä, mitä ihmiset joutuvat kokemaan. Monet kävelevät viikkoja viedäkseen kuihtuneen lapsensa sairaalaan.

UNICEFin pääjohtaja Anthony Laken sanoin:

- He ovat urhoollisia ja sisukkaita ihmisiä, jotka taistelevat hirvittävien olosuhteiden keskellä selviytyäkseen hengissä ja pelastaakseen lapsensa. He ansaitsevat meidän kunnioituksemme sekä täyden tuen jaksaakseen sinnitellä. 

Jokainen nyt kuolemaisillaan olevista lapsista on jonkun tytär, poika, leikkikaveri, pieni viaton ihminen. Hänellä on joku, joka rakastaa häntä hyvin paljon. Hän ei ole numero, vaan todellinen lapsi, jolla on väliä. 

 

AUTA NYT, LAHJOITA HÄTÄAPUUN

UNICEF on suurin lasten hätäapuravinnon toimittaja Somaliassa ja varustamme sairaaloita lääkkeillä, joilla hoidetaan lapsia. Käytännössä viemme niin paljon avustustarvikkeita katastrofialueelle kuin vain mahdollista.

Lue lisää itäisen Afrikan katastrofista

Katso Helsingin Sanomien vaikuttava kuvasarja

 

Suomen somalin ajatuksia nälästä ja kuivuudesta kärsivästä kotimaastaan

 
"Suomi on toinen kotini, jota rakastan yhtä paljon kuin syntymämaatani", sanoo Abdirahim Hussein. Kuva © UNICEF/Oksanen

Syödessäni aamiaista äitini luona Turussa äitini tuli keittiöön. Hän kysyi minulta, tiedänkö kuinka moni lapsi tai äiti kotimaassani ei ole saanut ruokaa eilen illalla, tänä aamuna eikä todennäköisesti tänä iltanakaan. Lopetin syömiseni ja kiukuttelen äidilleni, mutta hetken mietittyäni ymmärrän, mitä hän tarkoitti.

Muistan, kuinka paljon vettä kulutan täällä Suomessa pelkästään hampaiden pesuun ja kuinka paljon käytän sähköä turhaan joka päivä. En ole tullut ajatelleeksi, että minä olen yksi syypäistä maailman tuhlailevaan energiankulutukseen. En ole myöskään tullut ajatelleeksi, että maailmassa on ihmisiä, jotka käyttävät alle prosentin siitä vesimäärästä, jota itse käytän päivittäin.

Muistan myös, kuinka 5-vuotiaana halusin mennä moskeijaan vain jos sain äidiltäni kolikoita, joita sain antaa moskeijan edessä oleville vähävaraisille ihmisille. Muistan, kuinka iloiseksi tulin, kun sain antaa heille kolikkoni. Olin tuolloin vasta 5-vuotias, mutta muistan sen kuin eilisen päivän.

Voin sanoa, että tuolloin kokemani tunne oli kadonnut minulta asuttuani yli 18 vuotta Suomessa - Suomessa, joka on minulle paljon antanut ja opettanut yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Suomi, toinen kotini, on auttanut minua paljon, mutta samalla myös passivoinut. Suomi, toinen kotini, jota rakastan yhtä paljon kuin syntymämaatani. Suomi, jonka perhekäsitykset ovat niin erilaisia kuin maassa, jossa synnyin. Suomi, jossa ystävät ostavat baarissa toisilleen alkoholijuoman, mutta ravintolaillan jälkeen eivät voi ostaa ystävälleen kebabia tai purilaista.

Päiväni oli pilalla, sillä en halunnut ajatella kaikkea tätä.

Olin unohtanut ja alkanut käyttäytymään kuin en olisi edes lähtöisin tästä kyseistä paikasta, jossa osa ihmisistä on aina aliravittuja tai nälissään. Yritin kovasti olla ajattelematta asiaa, mutta mitä enemmän yritin, sitä enemmän se minua vaivasi. Oli maanantai-ilta ja menin sänkyyn nukkumaan. Pyörin sängyssä yli tunnin. Minua nosti sängystä ylös syyllisyys, jota tunsin, kun en halunnut välittää, vaikuttaa tai tehdä asialle jotain.

Äitini oli herättänyt minussa sellaisen tunteen, jota en ollut pitkään aikaan tuntenut: myötätunnon tunteen.

Mitä voisin tehdä?

Päätin nousta sängystä ja tehdä mitä voisin. Loin Facebookiin ryhmän, jossa nostaisin Somalian kohtaaman kriisin esiin. Otin sen jälkeen yhteyttä Kirkon Ulkomaanapuun, Suomen UNICEFiin ja Suomen Punaiseen Ristiin, jotka kaikki toimivat kriisialueella ja keräävät varoja hätäapuun Suomessa. Olen keskustellut monen eri tahon kanssa asiasta ja olemme saaneet kasaan joukon ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Olen puhunut poliitikoille ja he ovat iloinneet siitä, että haluamme välittää maanmiehillemme apua täältä käsin.

Vaikka monet tuttavat ja ystävät sanovat, että olen tehnyt paljon, minusta tuntuu kuin en olisi tehnyt mitään. Minulla on edelleen syyllisyyden tunne, enkä tiedä milloin se lähtee, vai katoaako se koskaan.

Vetoan jokaiseen tämän jutun lukijaan: tehkää se minkä voitte tehdä. Olemme kaikki ihmisiä ja uskokaa pois kun sanon, että jokainen sentti, jonka tälle asialle lahjoitatte, tukee todellakin muutosta parempaan. Autetuksi tuleminen ja auttamisen tunne ovat jokaisen maan päällä elävän ihmisen ja eläimen oikeus. Mikään uskonto ei kiellä toisen ihmisen auttamista. Antamalla toiselle mahdollisuuden elää investoit inhimillisyyteen.

Kiitos.

KIRJOITTANUT: ABDIRAHIM "HUSU" HUSSEIN
Kansalaisaktivisti

LAHJOITA UNICEFIN HÄTÄAPUUN

Lisää tietoa Afrikan sarven kriisistä

 

Tv-kokki Harri Syrjänen: Puhdas kaivovesi on puhdas ilo

 
© UNICEF/Penttilä

Ensi viikolla vapun alla meillä suomalaisilla on taas jano. Juomanhakureissulla saattaa törmätä UNICEFin iloisiin lipaskerääjiin, jotka hekin ovat janoa sammuttamassa – omansa sijaan tosin etiopialaisten koululaisten janoa.

Näin Jano-kampanjan kynnyksellä Jano-lähettiläs Harri Syrjänen haluaa herätellä meitä muistamaan, että suomalaisten ylpeys, puhdas vesi, on yhtä rakas etiopialais- kuin suomalaislapselle.

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Suomesta käsin on hankala kuvitella, miltä ylikansoitetun afrikkalaisslummin tyypillinen ainoa vesilähde voi näyttää. Jätteiden, kuten ruoantähteiden, muovikassien ja jopa suoranaisten ulosteiden seassa virtaava ruskea vesi on hölmistyttävä sekoitus puhdasta ja likaista, suoraan käymälöistä johdettua vettä.

Myös vedenhakumatkat ovat poikkeuksetta pitkiä. Näin on maaseudulla, jossa lasten vedenhakureitti kulkee suoraan paahtavan auringon alla, kuivana kautena oranssinaan pöllyävässä maastossa.

Yhtä lailla vedenhakumatkat ovat huimat suurkaupungeissa, joiden valtavissa, jyrkkiin rinnemaastoihin sijoittuvissa slummeissa veden perässä - ja sen kanssa - kuljetaan kiemurtelevia kinttupolkuja pitkin helposti viitisen kilometriä päivässä.

- Erityisesti minua huolestuttavat tytöt, jotka vastaavat kotitöiden ohella perheen vesihuollosta, eivätkä pääse lainkaan kouluun, toteaa itsekin pienen tytön isä Harri Syrjänen.

- Puhdas kaivovesi on puhdas ilo. Itse vietin lapsuuteni kesät Porvoon saaristossa. Meidän kaivo oli saaren ainoa kaivo, jossa vesi riitti kuivina kesinä. Vaikka sekään ei ollut ehtymätön, oli silti itsestäänselvyys, että vettä jaettiin muillekin, Syrjänen kertoo.

Puhtaan veden merkitys ravintoloitsijalle

Jano 2011 -kampanjan varoilla rakennetaan myös koulupuutarhoja. Puutarhakokeiluissa kului myös kokkimme lapsuus.

- Pienenä kokeilin kaikkea. Kasvatin muun muassa maissia, mutta kärsivällisyyteni ei oikein riittänyt tulosten odotteluun, maissi kun ei hiponut vielä seuraavana aamuna pilviä, Syrjänen muistelee.

Puhtaan veden merkitys on Syrjäsen mukaan ravintolamaailmassa kansainvälinen selviö - ainakin lainsäädännöllisellä tasolla.

- Englannissa asuessani naapurissa toimineen intialaisravintolan omistaja sai vuoden vankeutta kun paljastui, että hänen ravintolansa oli toiminut kolmen kuukauden ajan ilman puhdasta vettä. Rikettä pidettiin siis hyvin vakavana.

Moni ravintola-alalla kadehtii leikkimielisesti Ranskaa, jossa jokainen ravintola-asiakas merkitsee myös yhtä myytyä pullollista vettä.

- Suomalainen kraanavesi on kuitenkin tutkitusti ranskalaista pullovettä parempilaatuista, niin ilmaista kuin se onkin, Syrjänen toteaa.

Vesi on syy iloon ja auttamiseen

Lukijoita Harri kehottaa kesän kynnyksellä paitsi löystyttämään pussin nyörejä etiopialaislasten vesihuollon hyväksi, myös nauttimaan kotimaisista, tuoreista raaka-aineista. Kasvukaudella ei ole fiksua nauttia säilykkeistä, vaan Suomen luonnosta ja sen tarjoamista harvinaisen puhtaista antimista.

Ja jolleivät kokkihommat kotona luonnistu, kannatta klikata eat.fi ja etsiä sopiva Jano-kampanjassa mukana oleva ravintola – sieltä saa vatsantäytteen lisäksi puhdasta vettä niin omaan lasiin kuin etiopialaislapsille!

KIRJOITTANUT: ERIIKKA KÄYHKÖ

UNICEFin Jano-kampanja

Viikon kysymys: Viisi harhaluuloa feissauksesta

UNICEFIN feissari keskustelee asiakkaan kanssa Kolmen sepän patsaalla Helsingin keskustassa. © Kuva: UNICEF / Martti Penttilä

Feissaus on yksi tavoistamme hankkia uusia kuukausilahjoittajia. Feissarimme ovat palkallisia ja koulutettuja varainhankkijoita, joihin voit törmätä kaduilla ja ovilla ympäri Suomen. Näkyvyytensä vuoksi feissaus herättää keskustelua ja mielipiteitä, jotka välillä perustuvat vääriin olettamuksiin.

Väite: Feissarille ei voi sanoa ei

Totta kai voi. Feissari pyytää hetkeä ajastasi, mutta sitä ei ole pakko hänelle suoda. Kohtelias ”ei kiitos” riittää. Feissarin tehtävä on auttaa ihmisiä auttamaan. Tavoitteena on, että asiakkaalle jää hyvä mieli keskustelun lopputuloksesta riippumatta.

Korostamme feissariemme koulutuksessa kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä. Suomessa feissausta harjoittavat tahot valmistelevat UNICEFin johdolla yhteisiä ”pelisääntöjä” kohteliaan ja miellyttävän feissauksen varmistamiseksi myös jatkossa.

Väite: Feissaus on tehotonta ja kallista

Väärin! Feissaus on tehokkain tapa hankkia uusia kuukausilahjoittajia. Kk-lahjoituksen teho perustuu pitkäaikaiseen lahjoittamiseen, jolloin palkkakulut jäävät pieniksi suhteessa keräyksen tuottoihin. Lisätietoja kuluista löydät sivuiltamme: http://unicef.fi/tietoa-taloudesta

Väite: UNICEFin feissareilla on käytössä tulospalkkaus

Ei pidä paikkansa. Maksamme feissareille kiinteää tuntipalkkaa ihmisten kohtaamisesta lopputuloksesta riippumatta. 

Kuten myyntitöissä yleensä, feissareilla on tulostavoite kannattavuuden varmistamiseksi. Tavoitetta tarkastellaan sekä määrällisin että laadullisin kriteerein kuukausitasolla.

Väite: Feissareita on liikaa yhdessä paikassa

Jotkin paikat ovat toki soveltuvampia feissaamisen kuin toiset. Suosituimpia ovat keskusta-alueiden kävelykadut. Helsingissä järjestöt sopivat yhdessä paikkojen jaosta niin, ettei yhteen paikkaan tule kerralla liian montaa feissaria. Tämä on sekä järjestöjen että asiakkaiden etu.

Väite: Kestä tahansa on feissariksi

Ei pidä paikkansa. Feissaus on vaativaa työtä, jonka onnistuneeseen suorittamiseen vaaditaan vuorovaikutustaitoja, aktiivisuutta ja ennen kaikkea positiivista asennetta.

Feissarin on työsuhteen aluksi käytävä kaksipäiväinen koulutus, jossa tarjoamme tietoa sekä UNICEFista että myyntityöstä. Haemme jälleen syksyksi uusia jäseniä tiimeihimme suurimmissa kaupungeissa.  Työstä kiinnostuneille löytyy lisätietoa avoimet työpaikat -sivultamme: http://unicef.fi/haemme-feissareita

Katso myös: Olisko sulla hetki aikaa mun blogitekstille?