Solmin UNICEFin sinisen liivin nauhat yhteen liivin sivuilta, ja otan keräyslippaan käteeni. Puheenjohtaja kertoo minun näyttävän vakuuttavalta. Lähden iloisin mielin ulos tietäen olevani osa suurempaa yhteisöä – ylpeänä tarjotessani panostani UNICEFin Jano -viikkojen keräykseen.
Saavun orkidearivistön eteen Tampereen Sokos-tavaratalon tiloihin. Olen ensimmäistä kertaa mukana Jano-viikkojen lipaskeräyksessä. Sadat orkideat kukkivat ympärilläni – kunpa maailman lapsetkin näkisivät tämän.
Kolikko tipahtaa lippaaseen. Kuuluu ontto kolahdus kolikon tavoittaessa lippaan pohjan. Pian kolikko saa seurakseen toisen, joka jo kilahtaa iloisesti osuessaan toiseen lippaassa jo odottavaan kolikkoon.
Muistan, kuinka ihanalta tuntui lapsena tiputtaa keräyslippaaseen isältä saama kolikko; sen äänen, joka kuului, kun kolikko osui jo lippaassa oleviin rahoihin, kun kolikko kimposi ylöspäin.
Seuraava mies pysähtyy kohdallani ja kaivaa esiin setelin: ”Sitten pitää auttaa ainakin tuon verran” hän lausuu viikatessaan setelin ja ojentaessaan sitä keräyslipasta kohti. Avustan hänen vanhojen sormiensa viikkaaman setelinsä putoamaan lippaaseen. Jo pian moni on seurannut hänen esimerkkiään.
Iloisesti tervehdin ihmisiä; ohikulkevia, juttelemaan pysähtyviä, epäluuloisia ja uteliaita. Aikuinen nainen tulee kohti: ”Kuulinkin tästä radiossa”. Moni haluaa auttaa, ja on iloinen tuodessamme mahdollisuuden lähelle – mahdollistaessamme heille hymyn ja auttamisen ilon.
Tapaan muutamassa tunnissa useita UNICEFin kuukausilahjoittajia, jotka pysähtyvät juttelemaan. He haluavat tätäkin kautta kantaa vastuuta maailman lapsista. He kertovat, kuinka hienoa on olla kuukausilahjoittaja, käyttäen sanoja helppoa ja kätevää. Toinen nainen kertoo, miten ihanaa kun, voi keräysten kautta tuntea olevansa ja olla avuksi.
Vanhempi nainen pysähtyy ihan vain juttelemaan. Eräs mies palaa vielä kaupasta tullessaankin vaihtorahojen kanssa lippaan luo. Nainen tiputtaa lippaaseen ostoskärryä varten varaamansa kolikon. Lippaan edessä jonotetaan hetki, jotta kaikki pääsisivät kokemaan sen hienon tunteen, kun saa tiputtaa kolikon muiden kolikkojen seuraksi. Nyt näitä ihmisiä yhdistää jokin. Ja he tietävät, että ovat olleet mukana jossakin suuremmassa, mukana auttamassa.
Kiitos kaikille, jotka ovat osallistuneet Jano-viikkojen keräykseen ja olleet osa tätä suurta mahdollisuutta auttaa. Juomalasillinenkin kolikoita on suuri apu maailmalle.
KIRJOITTANUT JA KUVITTANUT: Iira Vartiainen
Suomen UNICEFin vapaaehtoinen
Lisätietoja aiheesta:
UNICEFin Jano -viikot jatkuvat 13.5. asti >>
Tee lahjoitus
- Jano-ravintoloissa
- Verkossa
- Lähetä tekstiviesti UNICEF numeroon 16499
(viestin hinta 10 euroa).