Maailmalla on kourallinen suomalaisia UNICEFin hommissa. Mirkka Mattila on yksi heistä. Mirkka tekee UNICEFin aluetoimistossa Dakarissa töitä sen eteen, että kaikilla Länsi-Afrikan lapsilla olisi syntymätodistus, eivätkä he joutuisi lapsityön ja lapsikaupan uhreiksi. Mirkka on seurannut läheltä myös Sahelin ruokakriisin kehittymistä.
© UNICEF/Haru
UNICEFilla on maatoimistojen lisäksi aluetoimistoja, joissa kehitetään ja koordinoidaan muun muassa terveyteen, koulutukseen ja lastensuojeluun liittyviä ohjelmia. Länsi- ja Keski-Afrikan aluetoimisto sijaitsee Dakarissa Senegalissa. Se on ollut Mirkkan työpaikka nyt puolentoista vuoden ajan.
Jututimme Mirkkaa, kun hän piipahti Suomessa lomalla.
Mistä Sahelin kriisissä on kyse?
Sahelin alueen kuivuus on johtanut siihen, että yli miljoona alle viisivuotiasta lasta on vaarassa kärsiä vakavasta aliravitsemuksesta. Kriisi vaikuttaa yhteensä 15 miljoonan ihmisen elämään kahdeksassa maassa.
Malin ja Pohjois-Nigerian levottomuudet ovat lisäksi ajaneet ainakin 200 000 ihmistä kodeistaan. Kyse on siis kaksinkertaisesta kriisistä.
Olemme arvioineet, että tarvitsemme 120 miljoonaa dollaria kaikkien lasten auttamiseen.
Mistä ruokakriisi johtuu?
Ruokakriisi johtuu siitä, että kuivuus on vaarantanut ruoantuotannon: sato on epäonnistunut ja karja kuolee janoon. Pienet sadot ovat vaikuttaneet myös ruoan maailmanmarkkinahintaan.
Sahelin alueella oli vakava kuivuus myös vuosina 2005 ja 2010. Nämä tiheät kuivuudet aiheuttavat sen, että perheet eivät ehdi toipua edellisestä kriisistä ennen kuin seuraava jo tulee.
Työmme Sahelin alueen maissa kärsi jo ennen tätä kriisiä kroonisesta rahoitusvajeesta.
Mitä UNICEF tekee?
UNICEFin tärkein tehtävä on nyt toimittaa kriisialueen lapsille lisäravintoa ja henkilökuntaa, joka avun jakaa.
Usein unohdetaan avustushenkilökunnan tärkeys. Olemme esimerkiksi lähettäneet New Yorkin pääkonttorista hätäaputiimin vahvistukseksi Maliin. Rekrytoimme myös turvallisuushenkilökuntaa, joka on välttämätön päästäksemme vaarallisille alueille.
Lisäksi UNICEF tietysti jatkaa pitkäjänteistä työtään alueella, ja pyrkii vahvistamaan paikallisten kykyä vastata kuivuuteen ja selviytyä tulevista kriiseistä.
Mitä muita vaikutuksia aliravitsemuksella on?
Opimme viime vuoden Itä-Afrikan kuivuuden aiheuttamasta nälänhädästä sen, miten aliravitsemus vaikuttaa lapseen myös pitkällä tähtäimellä.
Huomasimme, että aliravitsemuksesta kärsineiden lasten psykososiaalinen kehitys oli hidasta myös kriisin jälkeen. Tämä johtuu siitä, että myös lasten äidit olivat kärsineet aliravitsemuksesta. Väsyneinä he eivät yksinkertaisesti jaksaneet olla vuorovaikutuksessa lastensa kanssa.
Mihin hätäapukeräyksen rahat menevät?
Matematiikka on varsin yksinkertainen. Kuten jo mainitsin, keräystarpeemme on 120 miljoonaa dollaria.
UNICEF tarvitsee 100 dollaria lasta kohden, jotta lapselle turvataan ruokaa, puhdasta vettä ja lääkkeitä sekä henkilökunta niiden toimittamiseen.
miljoona lasta x 100 dollaria = 100 miljoonaa dollaria
Tämän lisäksi alueen toinen kriisi, eli Malin ja Pohjois-Nigerian levottomuudet aiheuttavat pakolaisten avuntarpeen. Olemme varanneet tähän työhön 20 miljoonaa, josta osa menee henkilökunnan turvallisuuden varmistamiseen vaarallisilla alueilla.
100 miljoonaa + 20 miljoonaa = 120 miljoonaa
Kiitos haastattelusta Mirkka!
